MIELIPIDEPALSTA

Yhdistyksen kautta yhteiskuntaan

Maahanmuuttajien määrä Suomessa, varsinkin kun verrataan muihin EU-maihin, on vähäinen. Maahanmuuttajissa on useita eri ryhmiä, joilla on omia yhdistyksiä eri puolilla Suomea. Yhdistykset ovat heille hyvin tärkeitä. Niiden tavoitteena on yleensä pyrkiä säilyttämään omaa kieltä ja kulttuuria, mikä on erittäin tärkeää nuorille ja varsinkin Suomessa syntyneille lapsille. Heidän tulee tietää, missä heidän juurensa ovat ja heille tulee tarjota siihen mahdollisuus myös yhdistysten järjestämän toiminnan kautta. Maahanmuuttajien yhdistykset toimivat usein myös siltana heidän ja suomalaisen yhteiskunnan välillä. Joskus keskustellaan siitä, hidastaako oman kielen ja kulttuurin ylläpitäminen integroitumista uuteen kotimaahan. Olen itse sitä mieltä, että asia on juuri päinvastoin. Oman kielen, historian ja kulttuurin tuntemus herättää kiinnostusta myös toisten kieleen, historiaan ja kulttuuriin. Kenellä tätä tietämystä ei ole, jää elämässään eräänlaiseen pimentoon.
Yhdistyksen perustaminen ja toiminnan käynnistäminen ei ole aina niin helppoa. Jos tahtoa löytyy, on kuitenkin myös monenlaista tukea saatavilla. Esimerkkinä voisin mainita Albaaniyhdistys Bashkimi ry:n, joka on toiminut Turussa vuodesta 1998. Yhdistyksen toiminta on ollut monipuolista. Sen keskeisenä tavoitteena on ollut kulttuurin ja identiteetin säilyttäminen mm. viettämällä yhdessä eri juhlapäiviä sekä omasta kulttuurista kertominen myös suomalaisille. Urheilutoiminnan puitteissa on toimittu yhdessä toisten maahanmuuttajayhdistysten ja suomalaisten kanssa. Radio Robin Hoodissa on toimitettu kaksi kertaa viikossa omakielistä ohjelmaa.
Yhdistyksellä on myös toinen tärkeä rooli. Se tukee integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan TE-keskuksen ja Turun kaupungin rahoittaman Ura-hankkeen avulla. Sen puitteissa järjestetään mm. albaniankielisiä työnhakuryhmiä yhteistyössä Työvoimatoimiston ja Palvelupisteen kanssa. Toiminta on nähty tärkeäksi ja se on saanut paljon positiivista palautetta. Yhdistyksestä on hankkeen myötä tullut myös työnantaja, joka työllistää muutaman ihmisen ja tarjoaa useita harjoittelupaikkoja.
Tällainen toiminta ei olisi varmasti onnistunut ilman yhteistyötä suomalaisten kanssa. Ennen kaikkea yhteistyö Yhdessä-yhdistys ry:n ja sen Banyan-projektin kanssa on tukenut sekä albaaniyhdistyksen että muiden siellä toimivien yhdistysten toimintaa. Myös Kansainvälinen kohtauspaikka ja KOTO-toiminta sekä Turun kaupungin näkemykset monikulttuurisuudesta laajemminkin ovat tukeneet maahanmuuttajayhdistysten roolia integroivan toiminnan järjestämisessä.
Mielestäni maahanmuuttajayhdistyksen rooli on merkittävä sekä maahanmuuttajille että suomalaisille. Eri maahanmuuttajaryhmät ovat hyvin vähän tekemisissä keskenään. Yhdistykset voisivat jakaa tietoutta omista kulttuureistaan enemmän eri ryhmien välillä, mutta myös vaihtaa kokemuksia integroitumiseen liittyvissä kysymyksissä.
Monikulttuurisuus on rikkaus, kun se on elävää, perustuu yhteistyöhön ja eri kulttuurien tuntemukseen. Yhdistyksillä on tärkeä tehtävä ensin oman kulttuuritietouden tuottamisessa omalle ryhmälle, jotta ihmiset voivat oppia omasta kulttuuristaan.
Yhdistykset voivat myös tukea yksilön integroitumista, jotta hänestä tulisi toimiva yhteiskunnan jäsen, eikä hän jäisi sen ulkopuolelle. Näin integroituminen voisi olla helpompaa, sillä täytyy tutustua ensin itseensä, ennen kuin voi tutustua muihin.

Mexhit Sadiku



Etusivu